tiistai 13. maaliskuuta 2012
Siitä tulikin peitto?!
Joskus sitä yllättyy itsekin kun työ on valmis.Tästä piti tulla liivi itselle,mutta kuinkas kävikään.
Tämä ilmeisesti on sitten vauvan peitto ja näyttääpi olevan tytölle :D ei kyllä ollut suunnitelmissa tehdä mitään tällaista.
Lanka on siis se edellisen postauksen viikonloppuna ostettu Vilma.Isoäidin neliöt ja reunanirkko on käsin virkattu ja loppu(tuo tylsä osa)on tehty neulekoneella.Valmistui kyllä hurjan nopeasti.
Tämä taitaapi sitten päätyä kaappiin odottelemaan,jos vaikka joskus jollakin olisi käyttöä tälle.
Ja ilmeisesti pitää lähteä uudestaan lankaostoksille,kun kaikki kerät meni tuohon. ;)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Kaunis,kaunis!
VastaaPoistaei voi sanoa muuta kuin uiuiuiuiuiuiuiiii ^^
VastaaPoistaVoi että, niin kaunis!
VastaaPoistaOn kyllä aivan ihana peitto, kaunis! -Päivi-
VastaaPoistaHieno, hyvin sovitetut värit ;O)
VastaaPoistaOih! Järjettömän ihana! Mun on varmaan pakko apinoida jotain tuollaista omalle pikku tytönpallerolleni! Isoäidinneliöt ja neule sopii niin hyvin toisiinsa. Ikävä kyllä mulla ei ole neulekonetta, joten jos jotain tuollaista aion tehdä, se tylsä osa on neulottava ihan perinteisesti... ;)
VastaaPoista-puikkotiikeri- (ravelryssä)
Onpa nätti peitto! Ja aivan ihana se virkattu villatakkisi. En tiedä miksi kommmenttisi ei näy enää blogissani, sähköpostissani vain... Blogger sekoillut jotain kai taas :( Mutta virkkaamallakin saa tosiaan kivoja vaatteita aikaiseksi kun osaa!
VastaaPoistaVähän hieno tuo peitto, teeppäs mullekin tollainen sillä neulekoneella, mää voin sitten virkata siihen nuo reunat! ;)
VastaaPoistaAivan ihana peitto!
VastaaPoistaIhana!
VastaaPoistaOi, miten KAUNIS!
VastaaPoistaKaunis ja herkkä! Se oikein kaipaa pientä tyttöä. :)
VastaaPoistaVoi miten ihana!
VastaaPoistat. Marianne